Lähtövierailua

Mieheni tokaisi eilen, että ehdottomasti rankinta tässä lähtemisessä on jatkuva lähtöjuhlinta. 

Se on kieltämättä aika huvittava ilmiö, kokoajan juhlitaan sitä, että me lähdemme. 

Viime ja tulevien viikkojen sisällä tapahtuneet vierailut ja tapaamiset voisi tiivistää seuraavasti:  

• Viime perjantaina kollegani Erikan kanssa lähtötreffit, jossa sovimme, että käymme vielä pitämässä lähtötapaamisen Laajasalon opistolla.  
• Lauantaina tuttavien (monikossa) näkemistä lähdön merkeissä.
• Sunnuntaina Kauniaisten seurakunta lähtöjuhla. 
• Maanantaina olimme jossain mitä en enää muista, Petrus ehkä muistaisi, mutta nukkuu vielä.  
• Tiistaina Meijun ja Riikan sekä koirien kanssa tapaslähtötreffit .
• Keskiviikkona Annaleenan ja Liisan kanssa sushilähtötreffit.
• Torstaina Fondue-ilta Riikan ja espanjalaisen Totin, sekä Hannen ja zimbabwelaisen Robin kanssa. 
• Perjantaina Petruksen perheen kanssa iltamat lähdön merkeissä.
• Lauantaina Lähetysseuran virallinen lähtöjuhla. 
• Lauantaina Lähetysseuralta suoraan koiran kanssa rautatieasemalle ja Tampereelle vanhempien luo lähtökyläilemään ja illallistamaan. 
• Sunnuntai ja maanantai Tampereella (tosin sunnuntaina yksi nainen hakee meidän kodista, entisestä siis, lipastot). 
• Tiistaina työnohjausta sekä keskiviikkona väikkärisemmaa (näillä näkymin lähtötreffivapaita päiviä, jos haluat buukata omasi ). 
• Keskiviikkona siskoni Katja tulee lähtökylään lapsensa Nooan kanssa kahdeksi päiväksi. 
• Lauantaina Joensuuhun junalla, Nappi menee lähtökylään Riikalle ja Totille sekä Mapa-koiran ja Sintti-kissan (meidän yhteishuoltajuuskissamme) kaveriksi. 
•  Sunnuntaina lähtöjuhla Joensuussa. 

Sitten jäljellä on enää työporukan lähdöttely täällä, meidän "viralliset" lähtöbileet kavereille sekä lähtödinnerit Uukan ja  iranilaisen Aidinin luona. Sitten me voidaan oikeasti lähteä.

Paitsi, että meillä ei edelleenkään ole niitä kirottuja tynnyreitä.

Kuva kirotuista tynnyreistä

(Jos joku nyt siis tietää mistä niitä saisi kohtuuhintaan toisinsanoen käytettynä olkaa hyvät ja ilmoittautukaa, meiltä loppuu ideat ja uutena aivan törkeen kalliita. Myös mitkä tahansa peltitynnyrit jne. käy. Tämä nyt vain välihuomiona.)

Nyt parturiin, ei uuteen maahan voi lähteä vanhassa tukassa, eikä kengissä. Siksi ostin järkevyyden nimissä Benettonilta korkeimmat ja epäkäytännöllisimmät, super ihanat, kävelykengät. Mitä minun piti ostaa oli semmoiset maastokengät joissa on coretexiä käsittääkseni. Valitettavasti ne on nyt vielä ostamatta.

- Kirsi